Vuorovaikutusosaaminen organisaation ykkösprioriteetiksi

Mitä organisaatiolla on ilman vuorovaikutusosaamista ja -kulttuuria?

Ihminen ei voi olla viestimättä, ja johtaminen on vuorovaikutusta. Vuorovaikutusosaaminen korostuu haastavissa tilanteissa ja muutoksessa.

Ei riitä, että johtajalla tai asiantuntijalla on teknistä osaamista, mikäli sitä ei osata viestiä arvoa tuottavasti ja ymmärrettävästi. Pelkät viestintätaidot eivät riitä, mikäli johtaja ei pysty läsnäolevaan vuorovaikutukseen ja toimivaan yhteistyöhön.

Vuorovaikutukseen liittyy puhuminen ja kuunteleminen. Vuorovaikutus on viestien luontia, vaihtoa, tulkitsemista ja niihin reagoimista, jatkuvaa muuttuvaa prosessia ja viestintäsuhteen muodostumista ja rakentamista. Onnistunut vuorovaikutus on tuloksekasta.

Johtajien vuorovaikutukseen liittyvää osaamista on tutkittu verrattain vähän. Tutkimusten mukaan vuorovaikutusosaaminen vaikuttaa kuitenkin myönteisesti ainakin työntekijöiden työsuorituksiin, työtyytyväisyyteen, organisaatioon sitoutumiseen ja työhyvinvointiin.

Forbes on tehnyt vuoden 2019 aikana useita listauksia tulevaisuuden johtajalta ja hyvältä johtajalta vaadittavista ominaisuuksista. Kaikissa listoissa toistuvat samat teemat, kuten vuorovaikutus- ja viestintätaidot, inhimillisyys ja empatiakyky sekä tunneäly.

Työelämä 2020 -tutkimus “Suomalaisen johtamisen tila ja tulevaisuus” esittää, että viestintätaidot ovat yksi suomalaisten johtajien heikkous. Ihmisten yhdessätekeminen ja organisaation toimiminen nojaa kuitenkin vuorovaikutukseen. Kuinka on mahdollista, että vuorovaikutusosaamisen kehittämiseen ei tartuta hanakammin?

Vuorovaikutusosaamisen kehittyminen liitetään vuorovaikutukseen liittyvän tiedon karttumiseen, taitojen kehittymiseen, viestinnän eettisten periaatteiden noudattamiseen, tarkoituksenmukaisuuteen ja tehokkuuteen ja asenteiden muokkaantumiseen. Vuorovaikutustaitojen kehittyminen puolestaan linkitetään itse vuorovaikutustilanteeseen: kuinka nopeasti, tarkasti, joustavasti ja monta asiaa halliten henkilö toimii vuorovaikutustilanteessa.

Trenholm & Jensen (2013) ovat esittäneet vuorovaikutusosaamisen mallin, jossa kuvataan viisi toimintaamme ohjaavaa osa-aluetta. Osa-alueet ovat: 1) viestiosaaminen, 2) tulkintaosaaminen, 3) rooliosaaminen, 4) minäosaaminen ja 5) tavoiteosaaminen. Jotta voisimme viestiä tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti, nämä kaikki osa-alueet tulisi olla hallussa.

Viestiosaamiseen kuuluu kyky tuottaa ja vastaanottaa viestejä sekä kuuntelutaito. Siihen kuuluu niin kielellinen kuin kehollinen (nonverbaalinen) viestintä. Tulkintaosaaminen liittyy kykyymme tulkita vuorovaikutustilanteita ja tehdä tarkoituksenmukaisia viestintävalintoja. Rooliosaaminen on puolestaan kykyä viestiä rooliimme sopivalla, tarkoituksenmukaisella tavalla. Minäosaaminen liittyy kykyymme luoda haluamamme kuva itsestämme vuorovaikutustilanteessa. Tavoiteosaamisella tarkoitetaan kykyä viestiä siten, mikä edesauttaa tavoitteeseen pääsemisessä.

Osa-alueet vaikuttavat toisiinsa ja ovat konteksti- ja tilannesidonnaisia. Myös jokainen viestintäväline on oma kontekstinsa, jossa voi arvioida omaa vuorovaikutusosaamistaan.

Jokainen voi kehittää vuorovaikutusosaamistaan. Esimerkiksi Rouhiainen-Neunhäusererin väitöstutkimuksen mukaan johtajan viestintäosaaminen voi kehittyä viestintäkoulutuksessa siten, että hän tiedostaa oman vuorovaikutusosaamisensa ja oppii mukauttamaan omaa vuorovaikutuskäyttäytymistään. Vuorovaikutuksen kehittäminen on käyttäytymisen muuttamista.

"Opetellaan parempaa keskustelukulttuuria ja yhdistetään se insinöörimäiseen kykyyn tehdä päätöksiä”, ehdotetaan “Suomalaisen johtamisen tila ja tulevaisuus” -raportissa. Jotta vuorovaikutusosaaminen otetaan organisaation prioriteettilistan kärkeen, se tulee nähdä jokaisen johtajan ja asiantuntijan kriittisenä metataitona, jossa voi ja kannattaa kehittyä.

Asiasanat: esimiesviestintä, hyvä viestintä, viestinnän johtaminen, viestintä, vuorovaikutus, vuorovaikutusosaaminen, vaikuttaminen, esimiesviestintävalmennus, esimiesviestintäkoulutus

Lähteet

Isotalus, P. & Rajalahti, H. (2017): Vuorovaikutus johtajan työssä. Helsinki: Alma Talent. Rouhiainen-Neunhäuserer, M. (2009). Johtajan vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen. Johtamisen viestintähaasteet tietoperustaisessa organisaatiossa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Väitöstutkimus. URL: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/22478/9789513937591.pdf? sequence=1&isAllowed=y

Suomalaisen johtamisen tila ja tulevaisuus. TEM oppaat ja muut julkaisut 5/2018. URL: http://netpaper.lonnberg.fi/tem/suomalaisen_johtamisen_tila/mobile/index.html#p=21

Trenholm, S. & Jensen, A. Interpersonal Communication (2013). New York: Oxford University Press.

Vuorovaikutusosaaminen organisaation ykkösprioriteetiksi

Join Our Free Trial