Hallitustyö | Hyvän hallitusjäsenen kolme keskeistä ominaisuutta ovat rohkeus, rohkeus ja rohkeus
Blogiteksti on julkaistu 5.4.2022 Hallituspartnereiden blogissa.
Osallistuin vuonna 2014 San Franciscoon juuri avatussa Nasdaq Entrepreneurial Centerissähallitustyöpajaan, jonka aiheena oli hyvä hallitustyö. Kävimme hallitustyötä läpi useista eri näkökulmista ja lukuisten esimerkkien kautta. Päädyimme tarkastelemaan muun muassa Lehman Brothersin hallituskokoonpanoa yksityiskohtaisesti henkilö henkilöltä. Työpajan punainen lanka oli rohkeus: hyvän hallitusjäsenen tärkein ominaisuus on rohkeus.
Olen jutellut hallitustyöstä useiden pörssiyritysten hallitusjäsenten ja toimitus-/pääjohtajien kanssa. Näiden keskustelujen pohjalta on todettavissa, että Suomessa arvostetaan erityisesti hallitusjäsenen toimialaosaamista ja vastuullisia operatiivisia positioita isoissa (saman toimialan) yrityksissä. Mikäli hallitukset rakennetaan toimialaosaajista ja toimitusjohtajista, voitaneen kuitenkin aiheellisesti kysyä, kuinka toteutuu monimuotoisuuden hyödyt ja kuinka osataan ajatella mahdollisuuksia ja etsiä ratkaisuja oman toimialan, toimintaympäristön, totuttujen toimintatapojen ja verkostojen ulkopuolelta?
Hallitusammattilainen Maarit Aarni-Sirviö nostaa DIF:n blogissa hallitusjäsenen tärkeimmiksi ominaisuuksiksi business-ymmärryksen, integriteetin ja kyvyn tarkastella tulevaisuutta. Mentorini, Enston hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen puolestaan korosti viime keskusteluissamme hallitusjäsenen numeerista ymmärrystä, kiinnostusta toimialaa kohtaan sekä rohkeutta kysyä, kysyä ja kysyä.
Väitänkin, että hyvän hallitusjäsenen keskeinen ominaisuus on rohkeus:
-
Rohkeus kysyä ja haastaa
Yksi kysymys voi olla merkittävämpi kuin kasa viisaita vastauksia. Oivalluttavat kysymykset johtavat ajatuksia huomaamatta uusille urille, ja hyvät oivalluttajat ovat usein taitavia kysymysten esittäjiä. Tarkastellaan esimerkiksi kysymyksiä ”Mitä tulee tehdä, että liikevaihtomme kasvaa 20% ensi vuonna?” ja ”Mitä tulee tehdä, että tuplaamme liikevaihdon ensi vuonna?”. On selvää, että ensimmäiseen kysymykseen voi kenties tarjoilla ”vanhoja automaattivastauksia”, kun taas toiseen kysymykseen vastaaminen vaatii jo uudenlaista ajattelua. Suosittelen tutustumaan esimerkiksi Keith J. Gunninghamin kirjaan ”The Road Less Stupid: Advice from the Chairman of the Board”, jossa esitetään hallituskontekstiin liittyviä fiksuja kysymyksiä.
-
Rohkeus antaa näkemyksiä
Kuten Miettinen toi keskusteluissamme ilmi, ensimmäinen hallitusvuosi on usein kysymysten ja sisäänajon aikaa ja jossain vaiheessa tulee alkaa antaa omia, pureskeltuja näkemyksiä. Hallituksen jäsenen lisäarvo tulee siitä, että hän avaa suunsa, kertoo perustellun mielipiteensä ja antaa näin oman panoksensa asioiden käsittelyyn.
-
Rohkeus nähdä mahdollisuuksia
Kun olen jutellut startup-yrityksiä sparraavien ihmisten kanssa, olen havahtunut huomaamaan, kuinka Suomessa keskustelut fokusoituvat yleensä uhkiin, riskienhallintaan ja varautumiseen ja pahimpiin skenaarioihin, kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa fokus on mahdollisuuksissa ja keskustelujen sävy on usein positiivinen ja innostunut. Väitän juristina, että yritysten kilpailuetu ja menestys luodaan toisenlaisella ajattelulla: riskienhallinnan sijaan siirtäisin fokusta enemmän rohkeampaan mahdollisuuksien näkemiseen ja niihin tarttumiseen.
Jotta hallituksessa nähtäisiin aitoa rohkeutta kysyä ja haastaa, rohkeutta antaa poikkeavia näkemyksiä ja rohkeutta nähdä mahdollisuuksia ja kurkottaa korkeammalle, tarvitaan hallitusjäsenten valitsijoilta ja nimitysvaliokunnilta rohkeutta haastaa omia vakiintuneita ajattelumallejaan. Yksi hyvä paikka lähteä etsimään uusia, rohkeita hallitusjäseniä on Future Board, nuorten alle 40-vuotiaiden hallitusjäsenten verkosto.
Asiasanat: hallitustyö, hyvä hallitustyö, hallitustyöskentely, rohkeus
